Vielä 700 grammaa niin oon mun ensimmäisessä tavoitepainossa. Viel 500 grammaa niin oon alipainoinen.
Mua pelottaa, koska tän kaiken saattaa pilata viikonloppu. Oon lupautunu meneväni yhdelle kaverille M perjantaiksi ja lauantaiksi, joka asuu vähän kauempana. Ollaan siellä kolmestaan vielä yhden toisen kaverin JS kanssa. Tiedän että mun itsekuri riittää siihen, että ostaisin hedelmiä ja sellaista ja eläisin niillä. Mutta M ja JS tietävät mun aikasemmista syömisvammailuista. Esimerkiksi keväällä JS huomasi, että olin tallentanu koneelle hirveästi thinspoa ja kertoi siitä M:lle, joka käski mut lopettamaan laihduttamisen ja ottamaan yhteyttä nuorisopsykologille jne. että saisin apua.
Mähän tottelin sillon, keväällä mun itsediagnosoitu masennus oli pahimmillaan ja olin sillon pohjalla. Halusin sieltä ylös millä hinnalla tahansa joten sain ajan psykologille yadda yadda. En vaan koskaan mennyt seuraavalle kerralle kesällä, kun koulujen loputtua olo oli ykskaks parantunut aika paljon.
Mutta joka tapauksessa pelottaa, että mut laitetaan viikonloppuna väkisin syömään. Perjantain varmaan selviän sillä, että menen paikanpäälle aika myöhään ja sanon että söin kotona. Ja lauantaina tosiaan sanon, että oon ruvennu herkkulakkoon ja oon taas lopettanu lihan syönnin, ni ostan sit jotain omia pöperöitä. Nuudeleihin, makaroneihin tai riisiin en koske.
Mutta tänään on mun 2468-dieetin viides päivä, eli 200 kalorilla mennään. Ajattelin vielä syödä pelkästään hedelmiä ja vihanneksia. Toivottavasti huomenna vaa'asta näkyy vielä pienempi numero!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti