Tyttö on romuna

Lauantaina painoin 44,9 kg, nyt oon taas 45,9 kg, koska lauantaina ja sunnuntaina söin tosiaan pizzaa ja suklaata enkä oo liikkunukkaa juuri ollenkaa, mitä nyt la-su välisenä yönä kännissä päätin ahdistuskohtauksen ottaessa vallan, että munhan on oikein hyvä idea kävellä kotiin 11 km. Se oli aika jännää puolenyön jälkeen, varsinkin kun viimeiset 6 km huomasin, että joku tyyppi seuras mua. Tai no ei se varmaan mua seurannu, tästä vaan sattuu kulkemaan ihan sairaan pitkä suora tie ja se nyt sattui menemään samaan suuntaan, mutta mä muutenkin vihaan jos joku kävelee mun takana niin en sitte siinä kestäny yhtään.

Nyt pitäis mennä kouluun, päivä alkoi loistavasti niin, että myöhästyin bussista joten sinne meni ensimmäinen tunti. Oon jutellu kaverin Mi kanssa, hän käy iltalukiota, ja ehdotti jos mä vaihtaisin kans sinne. Siellä on rennompaa, saa herätä myöhään, perjantait vapaana, liikunta/musiikki/kuvis ja nä vähä "turhemmat" aineet lukion kannalta jätetty pois jne. Olis ihan unelmaa. Mä en jaksa nimittäin yhtään enää tollasta normaalia koulua.

Mä oon miettiny et mihin helvettiin mä ajaudun tälläki, ku en jaksa tehdä yhtään mitään. Järkevintähän mun olis tyyliin hankkiutua jollekkin psykologille juttelemaan, jos vaikka saisin tähän oloon helpotusta, mutta mulla on niin huonot kokemukset kaikista tollasista, että pelkään että mut vaan ajetaan sieltä pois. Enkä mä tietenkään tätä laihduttamista halua lopettaa, haluisin vaan ettei mua ahdistais.

En tiedä oon ihan sekaisin, olin yrittäny soittaa J:lle sillon lauantaiyönä mutta se nukkui, ja musta tuntu pahalt et olin herättäny sen ni heitin sit luurit. Ajattelin, et se ois su tyyliin soittanu ja kysyny, et mitä helvettiä parkusin siinä puhelimes sillon, mutta en oo kuullu siitä mitään. Ainoa ihminen, jolle pystyisin puhumaan ja jolta hyväksyisin apua, ei jaksa minua. Upeaa.

Hämmentäviä mietteitä

Meni kyllä paasto pieleen, alas kurkusta meni tänään juustoateria hesellä ja pari suklaata, mutta paino ei oo noussu ku 0,3 kiloa aamusta, joten en oo hirveän huolissani. Lähinnä oon huolissani siitä et huomenna on juominkia JA pizzaa tiedossa. Toisaalta, tänään oon kans kelannu sitä, miks loppujenlopuks haluan olla niin laiha, tai miks sen laihuuden pitäis tulla nälkiintymisen kautta.

Olin paastonnut 15.00 tänään yhteensä 24 tuntia, ja mulla oli niin heikko olo että oikeasti mietin miks teen niin itelleni. Syömättömyydestä seuraa vaan heikotus ja paska fiilis. Miks mä haluaisin sitä, kun voisin olla täysissä voimissani ja iloinen? Typötyhjä vatsa tuntu loppujenlopuksi aivan hirveältä, samoin tavoin kuin täyteen ahdettu.

Mittasin painonkin nyt äsken, 45,2 kg, sama kuin aamulla. Ei mun tarvitse kiduttaa itseäni.

Päätin, että aloitan nyt kokeilun, että söisin viikolla mahdollisimman terveellisesti ja pienehköjä annoksia tasaisin väliajoin, ja viikonloppuisin voisin syödä jotain vähän "läskimpää". Ei yhden hampurilaisen kerran kuukaudessa pitäisi ketään lihottaa.

Saa nähdä kuinka kauan täkin kestää, että millon tä ihme hyvänolontunne, joka tuli kavereiden kanssa oleskelusta, loppuu. Mutta yritän nyt olla positiivinen.

Tänään

• Ruisleipä + benecol, kinkku, juusto, salaatti, kurkku (100 kcal)
• Mandariini (50 kcal)
• Kaurakeksi (75 kcal)
  
• Vesimelonia (114 kcal)
• Jogurtti (70 kcal)

Yhteensä: 409 kcal

Enempää ei tule, mun ei tee mieli syödä, ei oo nälkä, jos syön en laihdu. Huomenna paastoan.

Tänään on muuten ollut ihan kiva päivä, vaikkakin lintsasin pari tuntia koulua. Oon lähinnä lukenu Potteria, joskin ehdin myös lenkkeillä ja pelata Wii Fittiä. Pitäis kouluhommia tehdä, mutta mua ei kiinnosta pätkän vertaa. Nyt toivon, että huomiseks sais jotain tekemistä, koska en jaksa todellakaan olla kotona. Ja jos meen kaupungille, enkä ota rahaa mukaan, on helpompi olla syömättä.

Meidän jääkaapissa oli kaalia, lauantaina on vissiin tortillaa ruuaksi. Toivottavasti pystyn jättämään välistä.

Tyhjä päivä

Päivän syömiset:

• Profeel jogurtti (70 kcal)
• Mandariini (50 kcal)
• Kourallinen viinirypäleitä (50 kcal)
• Paistettuja kasviksia (~200 kcal)

Yhteensä: 370 kcal

Tänään oli 400 kalorin päivä joten hyvä, että jäi tohon. Kävin kans lenkillä, perus kolme kilometriä jaksoin juosta. Oli todella ikävää, kun pururata oli täynnä lunta, joten oli todella liukasta. Pitäisi vielä Wii Fitillä treenata. Nyt illalla aijon vielä katsoa tv:stä salkkarit, frendit, sen uuden muotisuunnitteluohjelman ja bb:n joten vois koko ton ajan tehdä jotain lihasjuttuja.

Selasin tänään ruokapäiväkirjaani ja huomasin miten paljon vähemmän n. kuukausi sitten. Sillon multa oli joka päivä lähtenyt jonkin verran painosta! Nyt suunnittelen kaiken entistä tarkemmin, enkä syö enää mitään, mitä en ole etukäteen merkannut ruokapäivikseeni.

Perjantaina mulla on pitkästä aikaa ensimmäinen paasto. Odotan innolla, syömättä oleminen on niin helppoa.

Onko tervettä miettiä joka päivä tapoja miten voisi tappaa itsensä?

Talvi tuli

Tä kamala myrsky ja se, että mulla alkaa menkat varmaan huomenna, aiheutti sen, että teki mieli syödä kaikkea. Ja mähän söin. En kumminkaan ahminut, koska söin aika hitaasti, ja lopetin ku olin täynnä. Joten oon varmaan syöny ns. normaalin määrän, mitä ihmiset yleensä syö? Aamulla vaaka näytti enemmän ku eilen, ei yhtään auttanu motivaatiota.

Mun on pakko jotenkin päästä taas jaloilleni. En voi jatkaa normaalia syömistä, vihaan tätä täyttä oloa. Vihaan reisiä, vatsaa, rintoja, poskia, en halua niitä, haluun olla pieni ja siro. Jos syön, musta ei voi tulla sellaista.

Pakko tajuta toi, niin ehkä pystyisin taas olemaan syömättä.

Where is my mind?

Mulla oli tosi hauska viikonloppu, vaikka söinkin ihan hirveästi. Päädyin lauantaina tylsyyksissäni käyttämään n. 20 euroa pelkkään syöpöttelyyn, kauhea morkkis siitä ku pitäisi säästää rahaa. Olisin voinu edes käyttää sen johonki pysyvään, niinku elokuviin (haluisin kovasti hankkia fight clubin tällä hetkellä omaksi!). Mutta uusi viikko, puhdas pöytä. Ja rahaa tulee lisää, kun mut on täksikin viikoksi nakitettu vahtimaan pikkuveljeä.

Tän päivän suunnitelma:
Aamupala - Mysliä ja jogurttia (150 kcal) Jätin tän syömisen peräti kesken, koska maistui ihan oksennukselta?! Mitähän ihmettä.
Lounas - Banaani (90 kcal), mandariini (50 kcal) ja kasvisliemikuutiokeittoa mihin olin laittanut porkkanaa (50 kcal)
Välipala - Ruisleipä + benecol, juusto, kinkku, kurkku (100 kcal)
Päivällinen - Kasvispaistos (200 kcal)
Iltapala - Vihreää teetä

Yhteensä - 640 kcal

XSD:n mukaan tänään mulla on 700 kalorin päivä, joten toi mun suunnitelma on ihan hyvä. Ajattelin kans mennä ainakin kolmen kilometrin juoksulenkille ja pelata jonkin verran Wii Fittiä. JS on tulossa tänne tänään, joten pitäis joko nyt tehdä noi liikuntasuoritukset tai sit vasta tosi myöhään illalla.

JS oli eilen paniikissa yrittäny soittaa mulle ja laittanu FB:ssa viestiäkin, kun oli huomannu mun perjantaisia meseviestejä. En jaksanu sit enempää kantaa kaunaa sille tosta perjantain jupakasta. En oo mikään pitkävihanen ihminen, jos toinen vielä tulee pyytämään anteeksi.

Paino on taas noussut siihen 47 kg:n paikkeille, eli sama kuin lähtötilanteessani silloin ku alotin laihduttamisen. Aina vaikka kuinka paljon ahmisin ja söisin huonosti, loppujenlopuksi mun paino pyrkii just tohon 47 kiloon. Periaatteessa oon tyytyväinen, ettei se ponnahda siitä melkeenpä koskaan ylöspäin, mutta halu päästä alemmas on nyt myös suuri.

Haluan nähdä J:n.

Parempi suunta

Uusi päivä, parempi olo, varsinki ku näen kavereita noin tunnin päästä. Mun ei pitäis viettää viikkoa putkeen kotona näkemättä ketään, oon vaan ihan hermorauniona tän viikon johdosta. Lisäks JS:sää ja M:ää en halua nähdä varmaan viikkokausiin. Eilen tuli niihin aika pissed olo, mutta onneks mulla on muita kavereita.

Tänään oon syöny tortillaa, missä on ollu kasviksii ja kinkkua. Lisäks oon syöny palan vesimelonia. Oon menossa leffaan, joten sitä varten mulla on pussi kuivattuja hedelmiä. Iltapalaks oon valmistanu itelleni eväspaketin, missä on viipaloituja hedelmiä. Oon menossa AK:lle yöksi, joten pitää varautua sitä varten hyvin.

Ehdin käydä aamulla jo lenkillä, juoksin kolme kilometriä. Kun alkuviikosta tein ne pari kuuden kilometrin lenkkiä, mulla on pieni morkkis siitä ku en jaksanu tänään juosta yhtä paljoa. Mutta ei voi mitään. Huomenna jos jaksaisin taas sen kuuden kilometrin lenkin vetästä!

yritin oksentaa metsään lenkillä, kädessä on palohaava, silmät on sumeina kyyneleistä, kännykkä naarmuilla siitä ku heitin lattialle

ei oo koskaan tehny mieli rikkoa jotain näin paljoa. voisin rikkoa itseni.

Parempi fiilis

Näen J:n kuukauden päästä.

Mulle tuli heti paljon parempi olo ja motivaatio laihtua kasvoi noin miljoonalla pykälällä. Nyt on pakko laihtua paljon tän kuukauden ajan ja sit ku näen J:n oon tosi nätti ja ihana! Lisäks samana viikonloppuna on kaverin LW pikkujoulubileet, mulla on sinne aivan ihana asu mutta näyttäshän se paremmalta jos olisin laihempi.

Nyt vaan uutta tuulta purjeisiin ja huomenna hedelmiä/vihanneksia naamaan.

Lintsasin koulusta ja syön

Mua vaan masentaa niin paljon kaikki. Jopa M, joka soitti mulle tunti sitten, kysyi että mikä on vikana. Enhän mä tietenkään voinu kertoa sille kunnolla, sopersin vain jotain että muuten vaan masentaa. Ainoa ihminen kelle mä voisin ja haluisin puhua tästä kaikesta mikä mua vaivaa on J, ja sillekkään en halua mennä puhumaan ellei hän ite kysyisi miten mulla on menny. Ohhoh ku elämä on vaikeaa.

Huomenna mun on pakko palata rutiineihin. Äiti toi kaupasta rasvattomia jogurtteja ja hedelmiä, enköhän mä taas pääse jaloilleni.

Vihaan itseäni

Päädyin ahmimaan sitä pakastimessa ollutta jätskiä äsken. Mulla on vaan niin huono olo kaikesta. Tästä ei tuu mitään. Yritin oksentaa, tungin hammasharjaa vaikka kuinka syvälle kurkkuun, enkä saanut aikaan muuta kuin kakomista.

Vihaan itseäni. Vihaan niin paljon.

Edit: Menin sitten vielä syömään kanaa ja nuudeleita kaiken lisäksi. Laskujen mukaan 1110 kaloria mennyt tänään, saattaa olla enemmänki. Koko loppuviikon ajan syön niin vähän, että tä päivä korvaantuu koko viikon lopputulokseen... Ahdistaa vaan kaikki vieläkin ihan silmittömästi en halua kommunikoida kenenkään kanssa haluun vaan nukkumaan en jaksa.

Väsyttää näin vaihteeks

Tänään on itseinhopäivä. Päätin jättää koulussa lounaan väliin. Vaikka mun piti tänään pitää lepopäivä liikunnan osalta, koska paikat on ihan kipeinä, aamulla suunnittelin kumminkin meneväni hölkkäämään. Nyt tää typerä sade pilas sit kaiken. No, ajattelin kans hemmotella itseäni vähän syömällä kasvistortillan, mutta kotiin päästyäni huomasin, että meiltä oli tortillat loppu. No, ajattelin kasvikset syötyäni, että voisin ottaa palan tummaa suklaata, koska ei yksi pala nyt tapa, mutta meillä ei ole suklaata. Nyt vaan mietin viitsinkö syödä vielä viiden kuuden aikaan jogurttia tai ruisleipää, mutta oon kahden vaiheilla. Toisaalta en jaksaisi tänään välittää yhtään ja halusin vaan ahmia ja syödä kaiken mikä kaapeista löytyy, mutta toisaalta en halua syödä mitään.

Muutenkin on kauhea jumitusolo, aamulla paino oli 45,2 kg. Tällä hetkellä 44 kg tuntuu jo liian kaukaiselta, tuntuu siltä etten tuu ikinä pääsee tästä massasta eroon.

Lisäks mun kanssa samaa koulua käyvät ei helpota yhtään. Kaikki on ihan superlaihoja, katselen kateellisena kuinka hyvältä farkut näyttävät kaikkien päällä. Sen siitä saa kun on urheilulukiossa. Mulla on vaan ihan kamala olo, kun tuntuu että pukeudun ihan oudosti muiden mielestä ja että kaikki kattoo minkä kokonen oon. Vihaan koulua, vihaan välitunteja, vihaan vihaan vihaan.

Kaiken tän lisäks mulla on vielä ikävä J:tä. Oon menossa Helsinkiin päin joulukuun ekalla viikonlopulla, ajattelin ehdottaa jos hän ehtisi nähdä minua tai jos peräti voisin mennä yöksi hänen luokseen. Mutta siihen on niin pitkä aika ja musta tuntuu että vaikuttaisin törtöltä jos kysyisin nyt jo. Toisaalta J:llä on vaikeuksia pitää aikataulunsa kasassa joten silleen olis hyvä kysyä nyt... Mutta pelkään sitä pettymystä, jos se ei käykkään. Pelkään niin paljon.

Väsynyt

Paino oli aamulla 45,5 kg, joten päätin että en edes yritä tästä lähin syödä 1000 kaloria päivässä. Illalla päädyin vielä harrastamaan ensimmäistä kertaa chew & spittiä piimälimpun kanssa, mulla on siitä niin syyllinen olo. Painon nousu on tasan mun vika, koska en treenannu eilen tarpeeks ja söin liikaa.

Tän päivän saldo piti dieettisuunnitelman mukaan olla 800. Päätin kuuden kilometrin lenkin jälkeen jättää päivällisen suosiolla välistä, joten alunperin laskemaani 680 kalorin syöntiin jääkin enää 480 kaloria. Jätin aamullakin osan myslistä ja muroista syömättä, ällötti ihan liikaa kun ei oikeasti aamullakaan ollut nälkä.

Tänään oon siis syöny aamupalaks mysliä ja jogurttia, koulussa paussi välipalapatukan ja banaanin ja kotona ruisleivän ja satsuman. 25 min kävelylenkki, 45 min pururatalenkki joka oli tosiaan 6 km ja sit vielä n. vartti wii fittiä. Jos paino on tän verran vielä huomennakin, en kestä.

Huomenna olis suunnitelmassa 600 kalorin päivä, mutta oon suunnitellu sen niin, että jäis kalorit suunnilleen viiteensataan. Tää dieetti on ihan mahdoton, pitäis syödä niin paljon. Mun pitäis ennemminki vetää joku Skinny Girl Diet, siinä tais suurin kalorimäärä päivässä olla 600 justiinsa. No mut ehkä mä tän kuun selviin, syön vaan sit vähemmän.

Onneks kohta on viikonloppu ja pääsen muuallekki ku kotiin ja kouluun.

Who'd have known?

Miten voi olla näin vaikeaa syödä 1000 kaloria? Oon syöny tasaisesti kaikkea mun perusruokaa aamusta asti, mysliä ja muroja aamulla, välipalapatukka lounaaksi, välipalaksi päärynä ja ruisleipää ja nyt illalla kasvispaistosta. Kaloreita on, jos olen oikein laskenut, vasta 800 mutta mulla on nyt jo tosi ällö olo ja en tuu varmaan syömään enää mitään. En todellakaan ymmärrä, miten pystyisin elää syömällä edes 1500 kaloria päivässä, kun tällainenkin määrä tuntuu mahassa näin paljolta.

Onneks pelasin jo puolisen tuntia wii fittiä, kävin ruokkiksella taas sen n. 25 minuutin kävelylenkin ja ajattelin vielä mennä kuuden kilometrin pururatalenkille.

Oon koomannu koko päivän koulussa, en jaksanut keskittyä tunteihin ollenkaan. Lähinnä luin Harry Potteria ja tekstasin kavereitten kanssa.

AL sanoi, että mun ei kannattaisi avata haavoja uusiks J:n takia, mutta nehän on ollu koko ajan auki, oon vaan peitelly niitä muilta. Joten en näe tässä edelleenkään mitään estettä. Tai siis en tiedä yhtään mitä tästä tulee. Mutta saa nähdä mihin elämä vie. Tai tietenkin toivon, että se vie J:n luokse. Mut joo. Olen kai vähän sekaisin.